Jos lomanmääräytymisvuoden päättyessä ilmenee, ettei työntekijä ole ansainnut 24 vuosilomapäivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvien poissaolojen vuoksi, on työntekijälle annettava vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä siten, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyy. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada lisävapaan aikana säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus.
Lakiesityksen merkittävin vaikutus lienee tilanne, missä työntekijän työsuhde päättyy hänen siirtyessään työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkiksi jos työntekijä on saanut 12 kuukauden aikana Kelan sairauspäivärahaa täydet 300 päivää ja saanut tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkepäätöksen ja irtisanonut työsuhteensa, voi hänelle syntyä oikeus lisävapaapäiväkorvaukseen 24 päivältä.
Mikäli työntekijä on yhdenjaksoisesti poissa yli 12 kuukautta, ei hänellä ole oikeutta lisävapaapäiviin niiden poissaolopäivien osalta, jotka ylittävät 12 kuukautta. 12 kuukauden yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat sellaiset työpäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen.
Lakimuutos astuu voimaan 1.4.2019 ja koskee näin ollen lomia, joita aletaan kerryttämään 1.4.2019 alkaen.
Tämä postaus Muutos vuosilomalakiin – sairaudesta johtuva poissaolo ei saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon palkalliseen vuosilomaan on julkaistu ensimmäisenä sivustolla Yrittajille.
