Työnantajalle aina korvausvelvollisuus tehdyistä kilpailukieltosopimuksista
Lakimuutos tuo työnantajalle velvollisuuden maksaa työntekijälle kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta korvaus vuoden 2022 alusta alkaen. Muutoksen tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka rajoittavat työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijan palvelukseen. Muutos tuo työnantajalle velvollisuuden maksaa kilpailukieltosopimuksen voimassaoloajalta korvaus työntekijälle.
Työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvaus työntekijälle laajentuu koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia, sopimuksen pituus ei enää vaikuta korvausvelvollisuuteen. Muutos koskee vuoden siirtymäajan jälkeen myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä sopimuksia.
Maksettava korvaus on enintään kuuden kuukauden kilpailukieltosopimuksissa 40 prosenttia työntekijän palkasta ja yli kuuden kuukauden sopimuksissa korvaus on 60 prosenttia palkasta. Rajoitusaika voi kestää enintään vuoden. Korvaus tulee maksaa palkanmaksukausittain, ellei työnantaja ja työntekijä sovi toisin työsuhteen päätyttyä.
Työntekijän irtisanoutuessa voi tulla tilanne, jossa työnantaja on aiemmin irtisanonut kilpailukieltosopimuksen, mutta sen irtisanomisaikaa on jäljellä vielä työsuhteen päättyessä, jolloin työnantaja on korvausvelvollinen kilpailukieltosopimuksen jäljellä olevan ajan osalta.
Kilpailukieltosopimuksen voi irtisanoa
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, mikäli tarvetta rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa ei enää ole. Lakimuutos tuo sopimuksille irtisanomisajan, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Kilpailukieltosopimusta ei kuitenkaan voi irtisanoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsopimuksen.
Ennen lain voimaantuloa sovitut kilpailukieltosopimukset ovat irtisanottavissa ilman irtisanomisaikaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta vuoden 2022 loppuun mennessä. Mikäli kilpailukielto päättyy siirtymäajan kuluessa ei korvausvelvollisuutta ole.
Työnantajan onkin hyvä käydä olemassa olevat kilpailukieltosopimukset läpi ja varmistaa, että erityinen syy on edelleen olemassa, jonka vuoksi sopimus on aikanaan tehty. Mikäli kilpailukieltoa rajoittavia sopimuksia on tehty työsopimuksella ns. vakiolausekkeena tai tehty kilpailukielto ei enää ole muuten tarpeellinen, niin työnantajan on syytä irtisanoa ne. Tarpeettomiksi käyneiden sopimusten osalta muutos tulee todeta työntekijän kanssa.
Ilman erityisen painavaa syytä tehty kilpailukieltosopimus on mitätön jo aiemman lain perusteella. Tällöin kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää eikä työnantajaa.
Perusteltu kilpailukieltosopimus
Kilpailukieltosopimuksen voi edelleen tehdä vain erityisen painavasta syystä – kuten ennen lakimuutostakin. Työnantajan tulee määritellä työntekijän erityinen osaaminen tai saama tieto esimerkiksi yrityksen liikesalaisuuksista tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityisestä koulutuksesta perusteena sopimukselle.
Kilpailukiellosta voidaan sopia jo työsopimuksella tai työsuhteen kestäessä olosuhteiden muuttuessa.
Hallituksen esitys kilpailukieltosopimuksista HE 222/2020
Tämä postaus Tarpeettomat kilpailukieltosopimukset kannattaa irtisanoa vuoden loppuun mennessä on julkaistu ensimmäisenä sivustolla Yrittajille.
